ZORONGOn tarina - vastaus kysymykseen
"kumman ottaisit, kauniin mallin vai atleettisen lihaskimpun"?

Kun on pitkä taival kuljettavana, on hyvä jakaa se etappeihin. Arabihevoskasvatuksen loputtoman pitkällä tiellä yksi uusi maisema avautui Hovin Ratsutilalla vuoden 2002 vaihteessa. Tallin tuotiin orivarsa, joka oli syntynyt edellisenä kesänä Päivi ja Jukka Lantalle Dafne-nimisestä tammasta. Olin näyttelyissä ihaillut Dafnen lennokasta askelta ja karismaa. Innokkaat yritykseni ostaa kolminkertainen, aina kultapistein palkittu SAHY:n nuori tamma champion kariutuivat alkuunsa. Päivi ja Jukka eivät pystyneet luopumaan Dafnesta. Ymmärsin heitä hyvin, kukapa nyt haluaisi luopua tammasta, jonka Hipposkin oli kantakirjannut I palkinnolla ja harvinaisilla pisteillä, 42. Näyttelyissä olin tutustunut myös Erik Björksténiin, joka toimi SAHY.n jalostusneuvojana. Ekin tietomäärä arabeista oli huikaiseva. Hän tuntui osaavan ulkoa kaikkien arabien suvut. Ja miten ihmeessä aina kun hän toi tammojaan SAHY:n päänäyttelyyn, niistä tuli championeita: Fascination, Fera, Ferrara... Oli hienoa, että Erik Björkstén jakoi tietojaan auliisti myös muille. Hänen kauttaan sain vinkin käydä kreivitär Lewenhauptin siittolassa silloin, kun etsin siitokseen kantatammaa. Minut valitsi Lewenhauptilla omistajakseen Zizi-tamma. Zizi on aavikkotamma Selmaan johtavaa emälinjaa, kuten myös Fasdarella, Falcon, Fera ja Dafne. Viimeksi mainitut neljä arabia Suomen Hippos kantakirjasi I palkinnolla. Melkoinen tammalinja !Ekin tietojen kautta löytyi myös ori: Sanadik El Shaklan. Sanadik näytti videolla juuri siltä, miltä täydellisen arabin mielestäni pitikin. Sillä oli suuret, tummat silmät, pitkä kaula, sopusuhtainen, kaunis runko, balettimaisen kevyt askeleet. Sanadikin varsoista tuli pian kansallisia championeita monissa maissa, mm. Puolassa, Itävallassa, Australiassa, Chilessä, Ruotsissa Englannissa ja Amerikassa. Suomessa Sanadikin jälkeläisistä nousi kaksi valtakunnan tärkeimmän arabihevosnäyttelyn voittajaa: orichampion Ziroco ja tammachampion Ferrara. Kun aloimme tehdä Sanadikille ensimmäistä varsaa Suomeen, varsamaksu tuntui kyllä kalliilta, mutta ei tähtitieteelliseltä. Varsa syntyi ja oli suloinen - halusin heti lisää. Amerikkalaiset ilmoittivat, että heidän oriinsa on niin kovatasoinen ja kysytty, että he ovat nostaneet hintoja huomattavasti. Olin pettynyt, minulla ei olisi varaa uusiin kalliisiin hintoihin. Yllätyksekseni Jay Constanti ilmoitti vähän myöhemmin, että minun tapauksessani vanhat hinnat ovat edelleen voimassa. Seuraavana vuonna hinnat nousivat taas tuntuvasti - muille paitsi suomalaisille. Sama ilmiö toistui vielä seuraavana, ja sitäkin seuraavana vuotena! Listahinta oli muille lopulta 7500 dollaria. En voinut ymmärtää, miten minulla oli niin hyvä tuuri. Arvoitus ratkesi, kun kävi ilmi, että Puolassa oli siemennetty Sanadikin pakasteella 14 Michalowin parasta arabitammaa. Vain yksi tuli kantavaksi. Tajusin, että meidät pidettiin mukana sen vuoksi, että olimme todiste pakasteen toimivuudesta. Suomessa syntyi Sanadikille varsa joka kesä, päinvastoin kuin muualla. Michalowilaisia ehkä lohdutti jälkeenpäin se, että siitä heidän ainoasta onnenkantamoisestaan, Eldoradasta, tuli ensin Puolan, sitten Euroopan ja myöhemmin myös Amerikan champion. Pariisin kuuluisassa maailmanmestaruusnäyttelyssä Eldora keräsi koko näyttelyn korkeimmat pisteet. Ei huono. Viimeinen Finnairin Californiasta Suomeen tuoma satsi Sanadikin pakastetta tuli vuoden 2001 kesällä. Kolme annosta eli "olkea", joista jokainen piti tuoteselosteen mukaan sisällään puoli miljardia siittiötä. Mietin, että saisinkohan kallista hinnasta alennusta, jos soittaisin valtoihin Jaylle ja sanoisin että " well, laskin siittiöt - kymmenen miljoonaa puuttui, ja sen lisäksi sadan miljoonan uimataito näytti huonohkolta". Meille oli syntynyt Sanadikista yksi orivarsa ja kaksi tammavarsaa, kaikki kolme kantatammallemme Zizille. Halusin kokeilla myös muita yhdistelmiä. Mistä huipputamma tähän hätään? Suureksi ilokseni Päivi ja Jukka suostuivat siihen, että saan Dafnesta Sanadikiläisen varsan. Yess!!! Ensimmäinen kiima tuli, ensimmäinen annos meni. Tamma ei tullut kantavaksi. Tuli toinen kiima, meni toinen annos. Vieläkään ei mitään tulosta. Hermostuneena odotimme seuraavaa kiimaa ja viimeistä oljenkortta. Last chance. Ja viimeisellä tärppäsi. Pompin ilosta. Zorongo oli vastaus kysymykseeni: miten saada yhdistettyä kaksi toisistaan poikkeavaa ihannetta. Arabi on ollut tuhansia vuosia yksi maailman parhaista ratsuista. Toisaalta se on ollut taiteilijoiden suosikki. Monen mielestä kaunein eläin, mikä koskaan on luotu. Nykytyylinen näyttelytoiminta, jota on ollut olemassa muutamia kymmeniä vuosia, ja sen mukanaan tuomat kauneusihanteet. Toisaalta ratsastus, joka on ollut rodun päätehtävä tuhansia vuosia. En halunnut hyväksyä ajatusta kauniista näyttelyhevosesta, jolla ei voi ratsastaa. Dafnesta löysin hyvän käyttelyarabin ominaisuuksia täydentämään Sanadikin hyviä näyttelyominaisuuksia. Dafnen isä Darfas oli erinomainen ratsu, joka hyppäsi Ruotsissa 130 cm esteluokkia, mutta Darfas oli myös näyttelychampion Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Zorongon nimi tarkoittaa erästä flamencolaulua ja -tanssia. Kantatammani Zizin emänemänemä oli nimeltaan Flamenca, flamencotanssijatar. Harrastan itsekin flamencoa. Kävin hakemassa itselleni flamencokitaran Sevillasta. Olen antanut arabihevosilleni flamencotyylisiä nimiä, varsinkin niille, joiden suvut kulkevat Estopa - nimisen tamman kautta Sevillaan. Tallissamme asuvat myös arabihevoset Zambra ja Sigiriyas, joiden nimi tarkoittaa flamencotanssia. Zorongo gitano on flamencolaulu, jonka Espanjan ehkä rakastetuin runoilija Lorca talletti paperille. Laulu kertoo kiihkeästä rakkaudesta ja eron hetkestä. "Kun lähdit luotani, katsoin huokaisten perääsi. Ratsastit poispäin, ja hevosesi kengät välkkyivät hopeisina kuulaassa kevätyössä". Zorongon ensimmäinen varsa Manzanita (nimi eräältä hiljattain edesmenneeltä flamencolaulajalta), oli testi, jolla halusin nähdä, millainen periyttäjä Zorongo on. Manzanita ( Zorongo x Eliza ) oli ensimmäinen hevosistani, joka sai kultapisteet SAHY:n näyttelyssä. Zorongon toinen varsa Carmenzita ( Zorongo x Eliza ) valittiin SAHY:n näyttelyssä nuorten tammojen varachampioniksi. Okei, uskotaan. Kuusi tammaa kantavaksi! Viimevuoden kesällä sitten alkoi syntyä varsoja: Elizalle Zefyr, Ziruelalle Zimoom, Zizille Izbiliya, Ziquititalle Marquesa, Zinalle Zabayon, Sigiriyakselle Zambra. Kaikki miellyttivät silmää ja olivat hyväkäytöksisiä. Kaikki tuntuivat kuin omilta lapsilta. Kaikki tulivat tänäänkin laitumella luokseni. Kaikki muut paitsi Zimoom, joka syksyllä hurmasi varsoja katsomaan tulleen Heimo Rannan, ja sai pian kodin Viljakkalasta. Zorongo kulki äsken silmieni editse lännensatula selässään. Ori on osoittautunut lahjakkaaksi lännenratsuksi. Se on vahva, nopea ja ketterä, lähes quarterin veroinen. Tiia ja Sari, jotka ratsastavat Zorongolla, kertovat siltä lähtevän muita meidän hevosiamme helpommin spinit ja rollbackit. Kävin tähän juttuun liittyen Sanadikin sivuilla. Tutun kuvan alle oli ilmestynyt hinnan tilalle uusi teksti: book closed. Haikea tunne hiipi puseroon. Tuntui oudolta ajatella, että Sanadikin kirja on sulkeutunut, mutta niinhän elämä menee. Yksi kirja sulkeutuu, toinen avautuu. Zorongon kirjassa on vielä paljon kirjoittamattomia sivuja.

Takaisin